maanantai 30. toukokuuta 2011

Kovaa peliä L.A'ssa

Reilu viikko sitten julkaistu L.A. Noire on ollut kovassa käytössä, vaikken itse olekkaan paljon peliä pelannut. Olen toiminut lähinnä seuraajana vierestä tutkinut peliä apukuskin penkiltä. RockStar toi jälleen uuden hiekkalaatikkopelin pelaajien iloksi. Team Bondi on kehityksen takana ja jälkin on ainakin omasta mielestäni hienoa. Hetken sitä on kaivannutkin peliä, jossa ratkottaisiin rikoksia tähän tyyliin.

Peli sijoittuu vuoden 1947 Los Angelsiin jossa loisto, maine ja rikkaus kukoistaa. Tietysti näillä asiolla on sitten kääntöpuolensa eli rikollisuus, paheet ja korruptio myös kukoistaa. Mutta ei hätää, sillä tähän tarjoaa pelaaja lääkkeen nimeltä Cole Phelps, L.A.P.D.n oikeamielinen konstaapeli, joka haluaa tehdä maailmasta paremman paikan elää. Virkaintoinen Phelps laittaakin nopeasti kapuloita rikollisten rattaisiin ja nousee muutaman rikoksen jälkeen etsivän hommiin. Phelps on kunnon kyttä, joka toimii heikkojen ja oikeuden puolustajana. Joillekin erittäin rasittava hahmo, sillä tyypillä on pipo todella kireällä, kun on kyse oikeudesta.

Pelissä sekoitetaan mukavasti rikospaikkatutkintaan, kuulusteluja, autolla kruisailua sekä takaa-ajoa ja tietenkin vähän ammuskelua. Toisin kuin GTA'ssa, toimitaan L.A. Noiressa lain puolella, joten yltiöpäiseen lahtaamiseen ja muuhun pelleilyyn ei ole varaa, eikä mielestäni tarvettakaan. Päätarinan lisäksi voi selvitellä pienempiä katurikoksia, jotka suurimilta osin on päätynyt rikollisten eliminoimiseen. Myös tiettyjä autojan on piiloteltu pitkin kaupunkia, joita voi käydä "pöllimässä" itselleen.

Tarinan kerronta on mukaansa tempaavaa ja harvemmin on jäänyt peli jumittamaan paikalleen. Vaikka toki rikokset muistuttavat toinen toistaan, niin silti tarina pitää hyvin pelaajan kiinni pelissä. Jokaisen rikoksen jälkeen tulee flashback Phelpsin seikkailusta toisessa maailman sodassa. Tässäkin tapauksessa Phelps on hyvis eikä välttämättä niin rasittavalla tavalla. Peli on kaunista katseltavaa ja hahmot todella hienosti animoituja. Pelattavuus on sulavaa ja eikä siinä ole paljoa moitittavaa. Peli antaakin paljon apuja vihjemusiikin ja muiden avujen avulla, ihan hyväkin. Täydellinen peli L.A. Noire ei tietenkään ole, mutta ainakin pelaamisen arvoinen kokemus. Vaihtelua ainakin omalle pelikentälle, jossa yleensä ongelmat on ratkottu voimakeinoin tai angstilla.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti