Steamin kesäinen ale toi paljon hyviä pelejä alennukseen. Näistä yksi oli ruotsalaisen Frictional Gamesin Amnesia: The Dark Descent, jonka ostin rakkaalleni. Miten ihana lahja. >:3 Tietysti peli alennettiin 75% hintaan seuraavana, kun oli ostanut sen. Sehän on sivuseikka, mutta hyvä muistutus Murphyn laista.
Amnesia on noussut jokin asteiseen kulttimaineeseen survival-horror -pelien rintamalla. Eikä syyttä. Pelin tunnella on karmiva ja se pitää pelaajan hyppysissä. Parhaan kokemuksen pelistä saa pelaamalla pimeässä ja kuulokkeet korvilla. Itselleni riitti jo pelkkä hämäryys, kun päivän valossakin pelotti. Tähän tietysti toisen henkilön vieressä hepulointi, niin tunnelma on taattu. En ole kovikaan horror -ystävä, vaikka olenkin. Tietyt kauhun osiot jätän kyllä kokematta.
Pelissä hypätään Daniel -nimisen hepun saappaisiin, joka kärsii muistinmenetyksestä. Daniel sitten löytää itse kirjoittaman lappusen, jossa hän selittää itse ottaneensa muistinmenetysjuomaa ja tahtoo linnan omistavan paroni Alexanderin hengiltä. Sure, what every you say. Linnassa ei kuitenkaan ole kaikki kohdallaan. Punaista kudosta, outoja ääniä ja ilmavirtauksia, puhumattakaan kammottavista möröistä. Matkalla kohti Alexandria, Daniel löytää sivuja päiväkirjastaan ja muita random lappuja, joista selviää tarina taustaa pikku hiljaa. Pian selviääkin, että Danialia seuraa pelottava varjo, joka haluaa Dannyn hengiltä.. uuuh. :o Karmivia paikko linnasta kyllä löytyy. Kellareita, vankila, kidutuskammio. Blöö~
Danielia ohjataan First Personista ja jotta saadaan hieman lisämaustetta, niin tehdään Danielista kyvytön käyttämään aseita. Joten tarkoitus on puzzleilla ja pakoilla. Tämä luo aivan erilaisen pelikokemuksen, kun ei pysty puolustatumaan vaan pitääkin piiloutua möröiltä ja muilta öttiäisiltä. Vaikka pimeyttä vastaan löytyykin tuluksia ja lyhyt, niin ei näistä paljoa lohtua löydy, sillä vanha öljylyhyt imee polttoainetta nopeammin, kuin sieni märkä sieni. Ja ettei homma menisi liian helpoksi, lisätään vielä Danielin mielenterveyden ailahtelu tähän. Liian kauan pimeässä, mörön tuijottaminen tai muu pelottava tapahtuma syöksee Daniel paran mieleterveyden kohti hulluutta. Kun järki lähtee alkaa näkemään asioita...
Peli on kyllä suunniteltu nerokkaasti, vaikka jälkeen päin voi sanoa, ettei se niin paha ollut. Muisteleppas niitä pyörimisiä, vaikka kellarissa tai vankiosastolla. Kuoleminen pelissä syö vähän nautitoa, sillä siihen alkaa tottumaan ja laskee pelin vahvinta elementtiä, eli yllätystä. Mutta kaiken kaikkiaan todella kauheaa nautittavaa, hyvällä merkityksellä. Eikä tarinakaan huonoksi jätä. Kerronta, kun on tehty siten, että haluat tietää lisää mitä on tapahtunut. Myös endingejä pelissä on kolmisen kappaletta.
Itse ei ollut tarkoitus peliä pelata, mutta jotenki vain jouduin ohjaajan pallille. Hyvä näin, sillä kokemus oli mahtava.
keskiviikko 27. heinäkuuta 2011
keskiviikko 13. heinäkuuta 2011
Unfinished business in Boletaria
Pitkä tauon jälkeen takaisin Demon's Soulsin maailmaan ja koettelemaan hermoja. Tosin tilanne on ollut aivan eri ja kuoleminen ei ole enää niin yleistä, kuin aiemmin. Silti se on yleistä, mutta sehän nyt kuuluu peliin. Innostus peliin tuli taas, kun Amnesia: The Dark Descentia on tullut tuben kautta seurattua ja hieman itsekin pelattua. Myös Dark Souls kolkuttelee ovella, vaikkei ollut tarkoitus tuota hommat, niin uudelleen syttyneen Demon's Souls -palo on saanut kiinnostuksen nousemaan myös Dark Soulsia kohtaan.
Vaikka ennakotilasin Demon's Soulsin Deluxe Editionin (NTSC) ensimmäisten joukossa, niin silti sen pelaaminen on jäänyt vain vaivaiseen 35 tuntiin. Peliin ei päässyt alun huuman jälkeen uppotumaan kunnolla ja jäänyt näin ollen muiden pelien jalkoihin. Myös jatkuva evottaminen pelissä alkoi tympimään. Nyt kuitenkin takasin Boletariassa ja kovaa vauhtia pelastamassa kuningaskuntaa.
Demon's Soulsin on siis fantasia-aiheinen toimintaroolipeli yksinoikeudella PS3'lle.
Kaikki lähtee siitä, kun kuvitteellista Boletarian kunningaskuntaa hallitseva ikääntyvä kuningas Allant XII anhneuspäissään alkoi kikkailemaan sieluilla ja sai siten kuningaskuntansa loistamaan ennennäkemättöllä tavalla. Noh, tietysti homma valahti käsille jä musta sumu peitti kuningaskunnan ja sulki sen muusta maailmasta. Sotureita lähti sitten sumuun seikkailemaan, mutteivat koskaan palanneet. Kunnes Twin Fangsin kuninkaalinen Vallarfax pääsi vapaaksi sumusta ja kertoi Boletarian vitsauksesta muulle maailmalle. Tällä sielukikkailulla kuningas Allant oli herättänyt "the Old One"nin, suuren demonin, joka koisi Nexuksen alla. Old One sitten puski mustaa sumua, joka sitten vapautti lisää demoneita, jotka herkuttelivat ihmiset sieluilla ja ilman sieluja eloonjääneet ihmiset tulivat hulluiksi. Ilman vastarintaa sumu leviäisi hitaasti yli Boletarian rajojen. Herkullista
Moni urhea soturi yritti läpäistä sumun ja pelastaa Boletarian, kun taas toiset yrittivät käyttää tilaisuuden hyväkseen ja valjastaa itselleen demonien sieluja. Joka tapauksessa moni katosi sumuun eikä koskaan palannut. Tähän samaa tilanteeseen laitetaan pelaaja, joka yrittää pelastaa Boletarian tältä syövältä. Pian kuitekin pelajalle tulee noutaja ja joutuu hän sielumuodossa Nexukseen. Nexuksessa hengailee sitten kaikenlaista väkeä, kuten Maiden in Black, mysteerinen ja sokea naikkonen. Hän antaa pelaajalle tehtäväkseen matkustaa pitkin Boletariaa ja keräämään demonien sieluja, jotta pelaaja olisi tarpeeksi vahva vapauttamaan vanhan kuninkaan ja korruptoituneen Boletarian kunningaskunnan the Old Onenin vallasta.
Hieno pohjustus loisvalle pelille. Hahmoluokkia pelissä on monia: Soldier, Knight, Hunter, Priest, Magician, Wanderer, Barbarian, Thief, Temple Knight ja Royalty. Näistä sitten voi luoda itselleen hahmo ja muokata sen omanlaisekseen. Itse valitsin Knight -classin. Visuaalinen ilme pelille on synkkä ja se sopii loistavasti. Muutenkin pelaaminen on mukavaa, vaikka kuolema odottaa joka nurkan takana.
Olen pelannut peliä ilman suurempia walkthrough'n seurasta. Mitä nyt Deluxe Edition tulleen guiden mukaan katsonut vähän mihin kannattaa mennä ja onko jotain mitä pitää varoa tappamasta tai muuta vastaavaa. Sen verran olen pelilä pelannut, että olen päihittänyt demoneista seuraava: Phalax, Tower Knight, Armor Spider, Flamerlurker (joka tähän mennessä vaikein major demoneista), Dragon God, Fool's Idol ja eilen Adjudicator. Viimeisin oli kyllä älyttömän helppo.
Seuraavaksi olisi tarkoitus kohdata, joko Maneater tai Old Hero. Ennen sitä kuitekin ajattelin hoitaa päiviltä Yurt the Silent Chiefin, sillä hänen Gloom armor kiinnostaisi. Eka kierros on haparointia ja varmaan seuraava kierros kannattaa pelata by the book. Mutta näin on hyvä, sillä pääsee tutustumaan peliin ja tulee asioita tehty melkein aivan itse. Myös Spider- ja Dragonstonejen metsästys jatkuu. Sääli vaan, että vielä aikaa ihan pirusti, sillä knightillani on luck aika alhaalla. Näitä kiviä olisi tarkoitus käyttää Dragon Long Sword +3 -> +5 ja Sticky Compound Long Bow +3 -> +5. Tämä pitäisi päivittää mahdollismman pian, koska tällä hetkellä underpowered.
Katsotaan mitä tulee, toivon kuitekin että jaksaisin pysyä kiinnostuneen, ainakin siihen saakka, että pääsisi ensimmäisen kierroksen läpi. Tilanne tarkistusta taas myöhemmin.
Vaikka ennakotilasin Demon's Soulsin Deluxe Editionin (NTSC) ensimmäisten joukossa, niin silti sen pelaaminen on jäänyt vain vaivaiseen 35 tuntiin. Peliin ei päässyt alun huuman jälkeen uppotumaan kunnolla ja jäänyt näin ollen muiden pelien jalkoihin. Myös jatkuva evottaminen pelissä alkoi tympimään. Nyt kuitenkin takasin Boletariassa ja kovaa vauhtia pelastamassa kuningaskuntaa.
Demon's Soulsin on siis fantasia-aiheinen toimintaroolipeli yksinoikeudella PS3'lle.
Kaikki lähtee siitä, kun kuvitteellista Boletarian kunningaskuntaa hallitseva ikääntyvä kuningas Allant XII anhneuspäissään alkoi kikkailemaan sieluilla ja sai siten kuningaskuntansa loistamaan ennennäkemättöllä tavalla. Noh, tietysti homma valahti käsille jä musta sumu peitti kuningaskunnan ja sulki sen muusta maailmasta. Sotureita lähti sitten sumuun seikkailemaan, mutteivat koskaan palanneet. Kunnes Twin Fangsin kuninkaalinen Vallarfax pääsi vapaaksi sumusta ja kertoi Boletarian vitsauksesta muulle maailmalle. Tällä sielukikkailulla kuningas Allant oli herättänyt "the Old One"nin, suuren demonin, joka koisi Nexuksen alla. Old One sitten puski mustaa sumua, joka sitten vapautti lisää demoneita, jotka herkuttelivat ihmiset sieluilla ja ilman sieluja eloonjääneet ihmiset tulivat hulluiksi. Ilman vastarintaa sumu leviäisi hitaasti yli Boletarian rajojen. Herkullista
Moni urhea soturi yritti läpäistä sumun ja pelastaa Boletarian, kun taas toiset yrittivät käyttää tilaisuuden hyväkseen ja valjastaa itselleen demonien sieluja. Joka tapauksessa moni katosi sumuun eikä koskaan palannut. Tähän samaa tilanteeseen laitetaan pelaaja, joka yrittää pelastaa Boletarian tältä syövältä. Pian kuitekin pelajalle tulee noutaja ja joutuu hän sielumuodossa Nexukseen. Nexuksessa hengailee sitten kaikenlaista väkeä, kuten Maiden in Black, mysteerinen ja sokea naikkonen. Hän antaa pelaajalle tehtäväkseen matkustaa pitkin Boletariaa ja keräämään demonien sieluja, jotta pelaaja olisi tarpeeksi vahva vapauttamaan vanhan kuninkaan ja korruptoituneen Boletarian kunningaskunnan the Old Onenin vallasta.
Hieno pohjustus loisvalle pelille. Hahmoluokkia pelissä on monia: Soldier, Knight, Hunter, Priest, Magician, Wanderer, Barbarian, Thief, Temple Knight ja Royalty. Näistä sitten voi luoda itselleen hahmo ja muokata sen omanlaisekseen. Itse valitsin Knight -classin. Visuaalinen ilme pelille on synkkä ja se sopii loistavasti. Muutenkin pelaaminen on mukavaa, vaikka kuolema odottaa joka nurkan takana.
Olen pelannut peliä ilman suurempia walkthrough'n seurasta. Mitä nyt Deluxe Edition tulleen guiden mukaan katsonut vähän mihin kannattaa mennä ja onko jotain mitä pitää varoa tappamasta tai muuta vastaavaa. Sen verran olen pelilä pelannut, että olen päihittänyt demoneista seuraava: Phalax, Tower Knight, Armor Spider, Flamerlurker (joka tähän mennessä vaikein major demoneista), Dragon God, Fool's Idol ja eilen Adjudicator. Viimeisin oli kyllä älyttömän helppo.
Seuraavaksi olisi tarkoitus kohdata, joko Maneater tai Old Hero. Ennen sitä kuitekin ajattelin hoitaa päiviltä Yurt the Silent Chiefin, sillä hänen Gloom armor kiinnostaisi. Eka kierros on haparointia ja varmaan seuraava kierros kannattaa pelata by the book. Mutta näin on hyvä, sillä pääsee tutustumaan peliin ja tulee asioita tehty melkein aivan itse. Myös Spider- ja Dragonstonejen metsästys jatkuu. Sääli vaan, että vielä aikaa ihan pirusti, sillä knightillani on luck aika alhaalla. Näitä kiviä olisi tarkoitus käyttää Dragon Long Sword +3 -> +5 ja Sticky Compound Long Bow +3 -> +5. Tämä pitäisi päivittää mahdollismman pian, koska tällä hetkellä underpowered.
Katsotaan mitä tulee, toivon kuitekin että jaksaisin pysyä kiinnostuneen, ainakin siihen saakka, että pääsisi ensimmäisen kierroksen läpi. Tilanne tarkistusta taas myöhemmin.
Tilaa:
Kommentit (Atom)